N:o 95.

Kuin Siat paljon kuolewat sairaudesta.

Ota liwerstikkuja, aalannin juurta ja karraborin juuria, hakkaa ne hienoxi, ja pane joka päiwäiseen juomaan. On jalo warjellus ja parantawa lääkitys.

N:o 96.

Eläinden, Lehmäin Umpi-tautiin.

Yxi wanha kokenut Huoneen-haltia on löynnyt hylkeen traanin (lihawuuden) parahaxi. Siitä annetaan Eläimelle, Hewoiselle eli Naudalle, kanan munan werta, joka kädellä kurkkuun tukitaan. Mutta Traanin pitää olla tuoreen ja ei härskin. Tämä on tehnyt hywän waikutuxen kaikenlaisesa umpi-taudisa.

Dagl. Allehanda N:o 107, År 1784.

N:o 97.

Yxi oiwa pää-wälikappale warjella Lehmiä, Wasikoita, nuoria Nautoita,
Sikoja, Hewoisia ja Lampaita, Taudista ja Loukkauxesta — Herm.
Hastilta.

Neljä wuorokautta ennen kuin Hewoiset ja Eläimet ulos päästetään annetaan heille 1 luodi Theriakia aamuin ja illoin — hampaat ja kieli hiwutetaan sillä ja sormella kurkkuun pakataan; samoin syxyllä sisälle ottaisa — —

Kuin Eläin hawaitaan sairaaxi, leikataan sen korwaan ja häntään, että weri hywin juoxee — ja Theriakiaa annetaan 3 eli 4 eli useimmin päiwäsä, sixi kuin se paranee. — — Jos tauti ajoxexi lyöpi, niin ei sitä awata, waan kypsetään tällä salwulla:

Ota 3 naulaa ihraa eli wanhaa woita. 3 naulaa Terwaa. 3 naulaa kuusen pihkaa. 2 naulaa Ruukiin-jauhoja. 4 luodia pulvis Bezoardicus simplex —

Keitä hywin yhteen, ja sen jähtyessä 8 munaa sekaan; pyhi riewulle, sido päälle — muuta aamuin ja illoin.

Kuin kupula on pehmennyt awaa weihtellä — anna märjän hywin ulos juosta, pane sama woide päälle.

Jos ei tätä salwua ole saatawilla, sotke Theriakia ihraan eli woihin, lämminnä päälle sido.

Loukkaus eli ampu-tautiin, annetaan 8 kertaa päiwäsä joka toinen tiima, kuumas juomasa pulvis bezoardicus simplex — ja edellistä plaastaria päälle pannaan.

N:o 98.

Lammasten pää-tauti ja kuolema, usein paarmoista ja kuhmista, jotka pakkaa sieramista aiwoa kohden.

Hr. Archiateri Linnæus, Skånin reisulla pag. 128, näki Lampaita, jotka käwi kaheilla päin, sairasna päästä, ja kuolit, awatesa löyttiin paarmoja pää ranisa.

Wallisnerius on ne ensin hawainnut Italiasa. Reaumur on ne maalannut hänen kirjasaan, de Insectis, Tom. IV. Tab. 35. — Linnæus, Fauna Svec. 1026, 1027. kutzu ne Oestrus. Ne on paarman sikiöitä, sieramiin tungenneet. Kuin Lappi ajaa talwella kowasti poroansa että se aiwastaa, niin pernahtaa niitä matoja koko kahmalollinen lumelle eli hangelle. Niistä kuolee porotkin. Suola-wettä priiskotetaan sieramiin, eli Tulikiweä nuuskuxi — ihosa nahan alla kuin ne on, leikataan ne ulos, ja paikka hierotaan suoloilla ja tulikiwellä.

N:o 99. Katzo N:o 110.

Eläinten Ruttoon ja Loukkaus Tautiin.

Baron Reuterholmi sanoo, että Archiateri Linnæus (katzo sen Skånin Reisua eli Matka-kirja p. 456) on Eläinten taudin rutosta ja loukkauxesta estänyt ja parantanut Fläskillä, etikalla ja malilla sekoitettuna ja annettuna Lehmille, kohta sairaaxi tullesa.

N:o 100.

Eläinten ja Wasikkain ulko-tautiin.

Yxi kortteli samasta Lehmästä lypsetään, keitetään Toukan jauhojen kanssa seinistä, ja sisälle annetaan. —

Eli punasta kliitua sisälle annetaan.

N:o 101.

Lammasten köhään eli yskään.

Lakritzia pannaan leipään ja annetaan syödä, eli lawermarjoja.

N:o 102. Katzo N:o 10.

Lammasten Wesi-tautiin.

Suolaa wedesä annetaan juoda aina syxystä. Lämmintä juomaa ei pidä ikään annettaman Lampaille, se on suurexi wahingoxi.

N:o 103.

Kuin ei yxi Hewonen taida wettään heittää.

Wie händä hetkexi seisomaan Lammas karsinaan. Se höyry tungee hänen ruumiisensa ja auttaa händä kuselle.

N:o 104. Katzo N:o 45, 53.

Eläinten puna-tautiin ja wetelään wattaan.

Tämä on yxi jalo ja hywäxi koeteltu wälikappale Eläinten watturiin ja puna-tautiin, joka ei ikään petä. Täysi raawaalle otetaan 2 lusikallista, yhdelle nuorelle Naudalle yxi, ja Wasikalle 1/2 Terpentiinin öljyä, ja kaataa sen sairaan Eläimen sisään; paras on taudin alusa.

N:o 105.

Lehmiä saada härille eli Sonnia ottamaan.

Lehmälle annetaan jästiä, eli lohen purstoa, eli sonnin Wasikan mako, eli ampiais pesää — eli wähä Spanian kärwäisiä.

N:o 106. Katzo N:o 25, 65.

Merkit Lammasten Tautiin.

Ne wissimmät merkit Lammasten tautein otetaan silmistä; Jos ne owat wikkelät, silmä muna eli walkonen, sinisen walkia, puhtailla hienoilla suonilla, niin on Lammas terwes. Mutta jos suonet walkosen päällä silmäsä owat suuret ja walppaan punaiset, niin sanowat taitawat Lammas-paimenet, sen olewan merkin keuhko ja maxa tauteihin. Pöhöttynyt pää, kalweet juoxewat silmät, paljon raattaa silmisä, walkiat huulet, pöhöttynyt rippuwa maha, on merkki wesi-tautiin. Punaset silmät, wesikelloja kielellä owat merkki poltet-tautiin ja pään-kipuun — Jos pieniä punaisia pilkkuja ja näpylöitä on Lanteilla ja reiden puolesa, niin Lampailla on Rupuli eli Rokot. — —

N:o 107.

Neuwoja ja parannuxia Lammasten Tauteihin.

Suolaa nuolla Lampailta, ruuhisa, huhmareisa ja pölkyisä on heidän terweydensä.

Malin nupit, ihra, suola, nisun eli kauran jauhon klii wähän terwan kanssa sotkettu, maistuu heille hywin, ja pitää heitä terwesnä.

Kuin Lampaat tulewat watturixi, eli saawat wetelän loan, paratan ne Raponticumilta Apthekista 2 luodia kullekkin, eli Tuli-ruohon (Hewon hiiran) siemenet samoin.

Lammasten Yskä, parataan yhellä hywällä lusikallisella lientä keitetty malista ja katajan marjoista eli katajan warwuista ja suolaa sekaan, joka uuhen kurkkuun kaataan.

Lammasten rupuli, rokko eli Tuhkuri parataan, kuin annetaan Antimonium Crudum, saltpietaria saman werta ja Tulikiweä (Rikkiä) puolexi, josta annetaan 1 luodi kullekkin taikina palleisa, jotka tukitaan heidän kurkkuunsa.

Wesi-tautia wasten ruukataan paljon suoloja, ja wähä wettä keitetty kataja pensasten päälle, ja yxi nori kurkun alle punotusta langasta eli jouhista, niin että wesi kuin laskeuupi päähän kumartaisa ja syödesä, tästä ulos nuuruisi.

Jos Karihta eli Lammas on kipiä huulista eli suusta, niin woidellaan se suolaamattomalla woilla, Tulikiwellä ja Alunalla, ja annetaan Emälle eli uuhelle sisälle, Antimonium crudum 1 luodi, kaxi päiwää perätyxin.

Kalwo eli häiwä, kynsi eli liika silmästä ajetaan pois sokurilla ja 1/4 osa walaskalan suomusta jota saadaan Apteekista, joka puhalletaan kynän kautta silmään, sixi kuin kalwo kuluu, ja woidellaan sulalla seurawaista Silmi-wettä: 2 munaa keitetään kowaxi, walkonen eroitetaan kalwosta, hakataan hywin hienoxi, ja sekoitetaan 3:men hienoxi surwotun ja sihdatun neglikan kanssa, kumpaakin munaa kohden, ja walkiata Wictriolia (silmä-sokuria) pähkinän werta, jauhoixi, jonga yli sitten pannaan yxi taldrikki kuin se on koottu yhteen palliin, ja annetaan seisoa niin hywä tiima; sitten rässätään mehu ulos liinan läpi, ja pannaan tallelle tarpeexi klasiin — Sakka eli rahka kuiwataan ja hienoxi jauhoxi surwotaan, ja kuin tarwitaan silmään puhalletaan — — Tämä on yxi werratoin silmä-wesi kaikkiin silmä wammoin Ihmisille ja eläimille.

N:o 108.

Lehmistä, ja niitten taudeista.

Kuin Lehmän hampaat liikkuwat ja lensuwat trankista hiwutetaan hampaat jauhoilla, joka on tehty alunasta, suoloista ja inkifääristä, jolla ikeneet talwella hiutetaan kerta eli kahdesti wiikosa, ilman laimin lyömistä, waikka ei he ikään saisi hapanta.

Lehmän ikä nähdään sarwista. Kolmanna wuonna alkaa ensimmäinen rinki näkymään, ja sitten joka wuosi uusi tulee.

Jos Lehmä on saanut sen pahan tawan että imiä ittiänsä, eli sen Wasikka imee, niin pannaan päähinen (kriimu) kuusen teräwistä oxista, eli raudasta, kuonolle, joka pistää utareita; sixi kuin hän unhohtaa sen tawan.

Lehmäin kuiwuuteen satakerrasa, annetaan hienoxi jauhettua kiwi yrttiä (polypodium vulgare, Stensöta, Linnæi Fl. Svec. 944) Eli jauhettua Sinappia, Tranin öljyä, palowiinaa yxi kortteli yhteen sekoitettuna; josta annetaan Lehmälle 2 jumfuria, ja wirutetaan perästä 1 jumfrulla puhdasta palowiinaa. — — —

Jos hän on Ummella pannaan siihen hywä finkerpori kröön Wictrilliä eli mustaa (kupar-röökiä). Tämä annetaan Eläimille kuin ne lettywät ja tulewat lennoxiin, wapisewat, ja eiwät märehdi, ja ruoka lysti on poisa; jotka on merkit tautiin.

Lehmän ummesa olles pistetään yxi aluna palanen kahden pähkinän kokonen perä-suoleen — ja ei petä.

Ajettuneihin Rauhaisiin kurkun alla, otetaan malia (absintium) pujoa (artemisia) ja kamillin kukkia, yhen werran kumpiain, ja keitetään juomasa; nämät ruohot sidotan kaulan ympäri waatteeseen ja sidotaan kiinni sarwiin. Kahdesti päiwäsä uudesta lämmitetään, jos sitä aikanaan ruukataan, niin se paranee, mutta jos wiiwytään puhkee se reikiin, ja on kauwan auki.

Jos Eläimet rykiwät eli owat Yskäiset, annetaan niille malia ja kataja wettä ja wähä suoloja sekaan.

Sappi-tautiin eli kelta-tautiin annetaan niille Finis eli Saxan saipuata (venedisk twål) wedesä sulattu, juoda kerran päiwäsä, kolme päiwää.

Kipeille nahattomille nännille eli nisille bruukataan yxi woidet suolattomasta woista, Tulikiwestä ja Alunasta. Elikkä: palowiinaa, Etikkata ja pukin talia yhteen sulataan.

Ulkonaisiin haawoin ruukataan yxi woidet kusesta, keitetty jotain sakiaxi suolan ja ihran kanssa hywin yhteen sekoitettu kuin Mätä-Kuu lähestyy, alkaa Lehmät tulla kuiwaxi turwasta, silmät juoxewat, joka on merkki kuumuuteen ruumiisa, silloin annetaan isolle Rahwaalle lusikallinen terwaa ja kourallinen malia ja suoloja.

Härkäin riukku tauti, parataan liha laukalla (suola wedellä) keitetty, ja wahto pois otettu, yxi kortteli päiwäsä; elikkä nokia ja palowiinaa.

Puna-tauti parataan yhellä lusikallisella Terpetin öljyä 1, 2 eli 3 kertaa päiwäsä — — ei ikään petä.

N:o 109. Katzo N:o 72, 73, 94, 95, 97.

Sikain tautiin.

Kuiwina kesinä, ja kuin ei ne saa juoda, tulee ne lonkista ja peräpuolesta herwottomaxi, ettei ne tahdo seisaalla pysyä. Ne parataan silloin seuraawaisella pulwerilla. Saltpietaria 1 luodi, Orsten 1 luodi, Camphertia 1/2 qwintiä, Antimonium crudum 1/2 luodia, eli sen siaan Tulikiweä hienonnetaan, ja annetaan puoli satzia, kullekkin taikina palleisa, päiwäsä; ja annetaan Trankkia eli piimää, sinukkata juoda wälistä.

Kryyni Siat tutaan, että ne on ajettuneet molemmin puolin kaulaa, ja korwat rippuwat; ne parataan, jos niille annetaan 3 lawermarja 3 päiwää perätyxin, jauhona; jos ei se kohta auta, annetaan uudesta — Antimonium crudum tekee myös sen saman.

Sian kalwosta, joka peittää rinnat sisällä (pleura) ja wälikalwosta keuhkojen alla (Diaphragma) saadaan puu lyhtyin peitet, jotka on niin kirkkaat kuin klasi.

N:o 110. Katzo N:o 99.

Karjan Ruttoon eli Eläinden Loukkaus tautiin.

Warjella Eläimiä tästä taudista (præfervativ). 1/2 naulaa
Luttramatointa Saltpietaria, 2 eli 3 luodia Salmiakkia ja 1 luodi
Campherttia, surwotaan jauhoixi, josta annetaan joka Eläimelle
finkerporin täysi 2, 4 eli 6 kertaa wiikosa.

Kewäillä ja kesällä annetaan myös wälistä Eläinden juoda yhtä wettä, keitettyä kusiais pesistä eläwäin kusiaisten kanssa kiehunutta, suolan eli suolaweden kanssa sekoitettu; sillä ynnä sen wahwistawan pihgan kanssa sisällänsä pitää tämä yhen höyryäwän, wahwistawan ja janoa sammuttawan happoimuden. Jos nuoria tuoreita kuusen kaswanneita siihen tygö pannaan, on se sen woimallisempi — katajan hakoja ja hiestanan warsia ja lehtiä, hakata, keittää — juottaa, on sangen hywä.

3 eli 4 lusikallista terwan päällä seisowata wettä, muulla wedellä sekoitettu, kaataan Lehmän kurkkuun. Eli 1/2 korttelia Terwaa kiehautta ylös 1/2 tuopii wettä sen jähdyttyä, tätä wettä paljaaltaan kallistaa 2:sti wiikosa eli useimmin Lehmän kurkkuun. — Nämät happoimellansa parantawat ja wahwistawat Eläinten sisällyxet, weren ja ruumiin.

Tämän Taudin liikkuesa liiki senonsa, kaataan Eläimiin Etikkata, pontakkia eli palowiinaa, malin kanssa, kusiais pesä ja kuusen hako weden kanssa, on wirwottawa ja tarttumista läkähyttäwä.

Mutta puumöljyä antaa, ei ole hywä neuwo. Eikä myös wattan rikkowia edellä — se on wahingollinen mutta jälistä päin — ja awata suonta Touko-Kuusa lihawiin ja werisiin — joka on Hewoset warjellut waikka ne on toisten kanssa ulkona käyneet. —

Mutta että taudin alla suonta awata, on peräti wahingollinen ja kiiruhtaa kuolemata.

Merkit Tautiin. Wälistä ei hawaita Ajettumista ja silloin ne taitaa kapertyä yhes wuorokaudes eli 10 tiiman sisällä — ja silloin määrehtiminen lakkaa, silmät on kahallaan, ei liiku waan mulkailewat, korwat kuumat ja rippuwat, ruumis wärisee ja wapajaa, werta tippuu sieramista, ja werinen ilkiän hajunen kuola eli kino käy suusta, ajettuneet näistä paikoin.

Kuin joku Eläin, näitten merkkein jälkeen on sairas, niin kohta bruukataan tämä lääkitys Rec. 1 naula Luttramatointa Saltpietaria, 1/4 osa naulaa Wilkun walkun kukkia (Liljeconwallie blomster) 1/4 osa naulaa Chamili kukkia, 3 luodia Camfertia ja 5 luodia salmiakkia, jauhoxi sekoitetaan; 1 finkerporin täysi 2 eli 3 kerta päiwäsä annetaan hywällä hyödytyxellä.

Sixi toisexi ota: 5 osaa Saltpietaria, yhen osan Hirwen sarwen suolain kanssa (Hjorthornssalt, Sal. C. C.) yhtä tasaisiin osiin sekoitettu, on wielä parempi.

Ynnä ensimmäisen pulwerin kanssa on hywä antaa sairaalle Eläimelle joka ilta 50 eli 60 pisarta Wenäjän öljyä, puolen sen werta Hjorthorni öljyn kanssa.

Takasta Nokea, illoilla on hywä antaa Bjelkin Elixiri eli Hjernerin Testamenti on löytty hywäxi Ihmisille, jotka on Eläinden loukkauxesta tulleet kohdatuxi.

Ettei ne terweet Eläimet ei tulis saastutetuxi täldä taudilta, on waarin ottaminen:

1. Että se sairas Eläin yxin salwataan ja holhotaan.

2. Kuin joku tulee niistä paikoista josa tämä rutto liikkuu, ja joka sairaita Eläimiä kattoo, pitää sawuttaman ittensä Tulikiwellä, katajilla, katajan marjoilla, kaiken laisilla pihoilla, Terwalla ja pihkaisilla puilla, puikoilla ja riewuilla jotka on sulattuun tulikiween kastetut.

3. Sairasten sonta, heinät, ja raadot hywin sywään maahan kaiwettaman, ettei Terweet saa niitä haistella.

4. Nawetta sawutettaman — Eläimet sisällä pidettämän.

5. Eläimille annetaan joka päiwä suolaisia silakoita; ja annetaan nuolla, sekoitusta Terwasta ja suoloista.

Turpa pyhitään surwotulla kynsilaukalla sekoitettu wetelällä pihgalla, Terwalla eli Terpentiinillä. Joka päiwä hiutetaan ne pitkin selkä-ruotoa harjalla, ja suu hiwutetaan willasella riewulla suolalla päälle piroitettu.

Sairaita Eläimiä, antoi, Stud. Medic. & Oecon. Herr Erland Turseeni (Kongl. Collegii Medici Berättelse om Boskaps-Sjukan i Östergöthland, tr. 1751 pag. 10).

Tällä tawalla huusata.

1. Suonta lyödään kaulaan yxi eli usiampi kerta, sixi kuin kuumuus on wähennyt.

2. Leikataan rinta lapaan nahkaan reikä ja auki pidetään.

3. Ota 1 naula Finis Saipuata, leikkaa hienoxi, sulaa 6 kannusa wettä, pane kourallinen saltpietaria, anna kiehua, sixi kuin kaikki on ylös sulanut, ja anna Eläimelle 1 tuoppi illoin ja aamuin, sixi kuin se wattan rikkoo ja ummelta päästää.

4. Wielä että liika kuumuus wähettäisiin, niin pannaan hywä hyypeellinen Saltpietaria jauho-juomaan joka haliaxi tehdään, ja kaataan muutamasti päiwäsä Eläimen kurkkuun, jos ei se mielellään juo.

5. Että kurkku, sieramet ja henki torwi, sitkiästä kinosta puhdistuis; niin awataan Eläimen suu 3:sti päiwäsä ja heitetään hienottua saltpietaria kitaan, ja lasketaan irralle, että se saa päristää ja räkää ulos perata.

6. Kuin Eläimen watta on kyllä auki, niin se wettäkin heittä, mutta jos ei se wettään laskee, niin Terpetin-öljyä annetaan 1/4 osa korttelia, hywällä hyödytyxellä.

7. Jos se wattan rikkominen jonga Eläin saa saipua juomasta N:o 3, seisahtais ja muuttuis ulko taudixi; niin se autetaan 1/2 korttelilla liin-öljyä, joka muutama kerta päiwäsä annetaan, ja jos ei loka sittengään tahtois tulla sakiaxi, niin annetaan ynnä liin-öljyn kanssa joka 6:des tiima, yxi palli tehty hienoxi surwotusta petäjän kuoresta, ohraisista jauhoista ja wedestä nyrkin kokonen.

Muutoin ruukataan ainoastansa liin-öljyä, joka täsä taudisa on hyödyllinen.

Pohjan maalla kuin Ihmiset saawat loukkauxen eli Ruton nuolen ihoonsa, joka on kuolettawainen, niin he teräwällä weittellä ensin hakkaawat kipiätä paikkaa; ja sitten kohta tuores juusto, maolla maidosta juoxutettu päälle pannaan, johon se musta mato (furia infernalis) wetäyypi — ja Ihminen paranee. (Vid. Diss. Miracula Insectorum, Upsaliae, præs. Linnæo 1752.)

N:o 111.

Lammasten Rupuliin eli Rokko-tautiin.

1. Niin pian kuin yxi Lammas hawaitaan saastutetuxi eroitetaan se terweistä, paikalle, josa ei kylmän höngy käy, pestään haliasa wedesä, ja willat pois keritään.

2. Joka päiwä annetaan kerta eli useimmin lusikallinen fläder moosia, hämmenetty 1/2 tuoppiin hywää olutta. Taudin wallalla ollesa on lusikallinen hunajata hywä.

3. Sairaalle Lampaalle annetaan joka päiwä haliata juomaa ruis eli kaura jauhoista — Isoppia keittää heidän juomaansa on wielä parempi.

N:o 112.

Hewoisten kapiin, Stud. Turseeniltä.

Kapi on tarttuwa. Hewoset, jotka sillä owat saastutetut.

Suonta lyötetään kerta wiikosa, ja kahdesti wiikosa pestään Saltpietari keiton wedellä eli wäkewällä laakalla suolan eli saltpietarin jälkeen — mutta jos awoimia haawoja on, niin ei pidä haawat pestämän suola wedellä, waan pyhittämän liin-öljyllä.

2. Sotketaan yhteen rauta eli kiwi moorttelisa Tulikiweä 4 1/2 luodia, Spetsglas (Antimonium crudum) 2 luodia, luttrattua Saltpietaria 1/2 luodia hienoxi, erittäin surwotaan — annetaan isolle Hewoiselle 1 1/2 lusikallista joka toinen päiwä, appeihin jos hän sitä tahtoo syödä, eli hämmennetään se juomaan ja kaataan hänen kurkkuunsa sieranten kautta — mutta jos hän rupiaa hengittämään raskaasti tämän pulwerin jälkeen — ja ei tahdo syödä, niin annetaan hänelle 4 lusikallista liin-öljyä.

N:o 113.

Hewoisten Täi-tautiin.

Leikattua Tupakkia ja kynsi-laukkaa wäkewäsä juomasa keitetään ja pestään sillä.

N:o 114. Katzo N:o 82.

Hullut Willi Koirat.

Ei enää syö eikä juo; ei tunne omaa Isäntätänsä, juoxewat mettään willinä, kita auki, kuola juoxee suusta, häntä rippuu taka jalkain wälisä; haukkuwat harwoin, ja kähisewällä äänellä, käywät päälle kaikkein kuin he rookaawat, ja saattawat Taudin joka Eläimen päälle jota he purewat, ja niin he juoxewat 9 wuorokautta, ennen kuin he tuskalla kuolewat.

Tästä taudista luullaan taitawan Koiria warjeldaa, jos heidän ruokaansa sekoitetaan kanan paskaa, ja annetaan heidän syödä siitä wähä joka päiwä.

N:o 115.

Härkiä, Lehmiä ja muita Eläimiä ja Karjaa huusata ulos laskeisa ja muutoin, ettei niihin taudit tartu.

Kuin Eläimet kewäillä ulos lasketaan, on tarpeellinen, että päiwää ennen annetaan pähkinän werta Karjan Theriakia aamulla leiwän kanssa, ja samana päiwänä kuin ne ulos ajetaan woileipää surwottuin Fänkooliin ja Tillin kanssa, se warjelee heitä kaikenlaisesta tarttumisesta ja myrkystä.

Mutta yhden hywän Karja-Muorin, pitää myös usiasti iloilla antaman heidän nuolla suolaista kalaa, suolaa, kynsilaukkaa, ja muuta — mitä hänellä on, niinkuin liwerstikkua — se awaa Lypsy-lehmäin maito suonet jalosti. Erinomattain neuwon minä häntä, että yhteen kluutuun eli pussiin sitoa kynsilaukkaa, suoloja, pirun paskaa ja majawan haustaa kaulaan rippumaan, niin se warjelee loukkauxesta ja lettymisestä.

Herneitä keitettynä annetaan wälistä syödä, niin ne lihowat pikaan ja saawat hywän karwan.

N:o 116.

Eläinten mahan ja suolten pureihin ja wäänteihin.

Tauti tutaan siitä, että he panewat maata, nousewat jälle pian, jalat wapisewat ja ei he syö. — Ota silloin Olutta, hämmennä siihen suoloja, hämmennä että wahtuaa, ota wahto pois, kaada 3 klasillista kurkkuun ja anna ynnä Eläimelle Theriakia.

N:o 117. Katzo N:o 36.

Eläinden Silmille.

Kuin Eläin mulkuilee ja nurin kääntää silmiään, niin puhalla suoloja silmiin.

N:o 118.

Kuin eläin ei tahdo syödä, ja ei ole juuri roweisaan.

Kuin Eläin ei ole Roweellinen, ota sen häntä kämmenten wäliin; jos se on pehmiä ja niinkuin näiwehtynyt, että sen taitaa ympärinsä kääriä, niin leikkaa weittellä, poikkipuolin häntää, puoli weihten hamaran sywältä; jota ei he tunne, sillä häntä on kuin puuttunut — pane siihen haawaan 9 ohran jywää, sido punaisella weralla eli silkillä, ja anna ohrat olla siinä 9 wuorokautta — awaa jälle — Jos Eläimillä tämä tauti on kauwan, tulewat sääret kipiäxi, laihtuwat ja lamaantuwat.

Eli: sekoita hienoja suoloja rukiin olkiin, hiero sillä häntää sixi kuin se lämpiää; Tee se muutamasti päiwäsä; niin weri tulee liikkeelle ja eläin prokenee.

N:o 119. Katzo N:o 43.

Koska härjät eli Lehmät werta tekewät.

Ei niitä pidä paljon ajaman; ettei maxa ja keuhko tulettuisi. Tämä tautii tulee laitumesta eli ruohoista: ja parataan näin: Tormentillan juurta (puna juuri) eli Tuli-ruohon (Hewon hiiran juurta) hakkaa hienoxi, anna syödä.

Eli: Johannes öljyä (ol. hyperici) sulaa lämpymäs oluesa, anna muutamisti sisälle.

Eli: pari päiwän perästä kuin puna on näkynyt, niin leikkaa läskiä pitkiin ja hoikkiin kiiwuin ja sekoita kauroin eli leipään, ja anna sisälle, kuitengin ei ylön paljon; Eläin peitetään waatteilla.

N:o 120. Katzo N:o 33, 103.

Jos Eläin ei taida wettään heittää.

Anna juoda wettä josa persiljan juurta, krawun kiwejä ja lawermarjoja on keitetty.

Eli: Ota hunajata, öljyä ja wiinaa, keitä, anna sisälle 3 aamua perätyxin — Eli pistä Traania kurkkuun.

Eli: ota härjän sappea, pane siihen wähä suoloja, ja woitele sillä ympäri nawan.

N:o 121. Katzo N:o 54, 64, 96.

Eläinten Umpi-tautiin.

Tee yxi juotawa Finis Saipuasta, yxi luodi pähkinä puun juurta 2 qwint.
Säfwe-puuta (Sabina) 1 1/2 qwint., keitä ne wiinasa eli oluesa — anna
Eläimen juoda, ja kuljeta sitä wähä.

N:o 122.

Kuin Eläimillä on matoja suolisa.

Keitä yxi luodi Eläwätä hopiata wedesä, ja anna Eläimen juoda sitä samaa wettä.

N:o 123. Katzo N:o 22, 59.

Ettei parmat, hyteet etc. syö Eläimiä.

Ota warsan polwen ruohoa (persicaria, Jungfru-twål) puserra se mehuxi, woitele sillä Eläin, eli Traanilla sarwein wäliä. — Katzo N:o 59.

N:o 124. Katzo N:o 42, 46.

Jos Eläin on astunut rauta naulaan eli muuhun teräwään.

Ota rauta naula ja pistä se fläskiin — eli pistä Fläskiä Naulan reikään ja sido päälle lukinwerkkoa.

Eli: Ruukaa Liin-öljyä ja pikiä, sulaa yhteen, ja woitele sorkkain wälistä. Kuin sääret nilkasta ajettuwat niin on weri hyytynyt sorkkain wäliin; ota jouhi nuora, eli wahwa hamppu siima, wedä sitä sorkkain wälistä, että weri uloslähtee; siitä eläin paranee.

N:o 125. Katzo N:o 42, 46.

Sarwi-wahingoihin.

Jos joku Nauta sarwensa puskee rikki, niin pestään se wiinetikalla suolalla ja öljyllä yhteen sekoitettu; ota sitten ihraa, terwaa ja kuusen pihkaa, sekoita yhteen ja pane haawan yli; Eli: ota nokia, suoloja ja wanhaa ihraa, yhteen sekoitettua, ja sido ympäri; ihra kalwo ympäri sidottu, parantaa myös hywin.

N:o 126. Katzo N:o 16.

Käärmeen pistoxeen eli panemiseen.

Hauwin hampaalla hakkaa ensin paiset, pese Etikalla ja pane Theriakia päälle. —

Surwo Liwerstikkua, sekoita wanhaan wiinaan ja truiska Eläimen sieramiin, ja pane tuoresta Sian paskaa haawan päälle — — Eli keitä liwerstikkua ja kynsilaukkaa juoxewasa wedesä ja kaada sisälle. —

Eli tuoresta pajun kuorta, nuljakka puoli haawaa wasten, ja sido surwotuita hampun siemeniä päälle. —

Theriaaki on hyödyllinen ruukata kaikkea myrkkyä wasten — Warsan polwen ruoholla on sama luonto.

Kynsilaukkaa Eläimille antaa, on hywä lääkitys.

N:o 127.

Kuin Eläinden hampaat löyhtywät.

Ota kourallinen suoloja ja wähä maltaita sekoita, hiwuta hampaita ja ikeneitä, ja anna Eläimen se sitten syödä, niin tarttuu hampaat jälle kiinni.

N:o 128.

Kuin Eläin on lettynyt (lennoxisa).

Ota Liwerstikkua, malia, mäster örttiä, sekoita suoloin kanssa, anna sisälle — — aamuin ja illoin sisälle annettu on hywä warjellus.

N:o 129. Katzo N:o 58.

Kuin Eläin ei taida seisoa jalwoillaan, pöhöttywät ylempää mahaa, ja saawat niinkuin kalwon silmihin.

Ota suoloja, hunajata, lawermarjoja ja walkiata inkifääriä yhen werran kumpiain, tee jauhoxi, puhu silmiin. Sitten ota Eläinten Theriakia leiwälle, pane sen päälle mäster örtti ja Sammakon porras juurta; anna syödä kohta — niin se auttaa — kylmää wettä waletaan Eläimen päälle, ja sitten peitetään.

N:o 130.

Eläinden pää-tautiin ja pyörtymiseen.

Leikkaa niitä kohta korwaan, että werta tulee. Ota timiani surwottua, suoloja ja leikatuita kynsilaukkoja, wiinaan, hiwuta kieltä — mutta paras on ottaa pois se Eläin, sillä se tauti tulee useimmin.

N:o 131. Katzo N:o 129, 36, 117.

Wettä juoxewiin raattaisiin silmiin.

Hiero kieltä suolalla ja kynsilaukalla, wirutta sitten wiinalla eli oluella — awaa suoni kielen alta.

N:o 132.

Perna-tautiin Eläimillä.

Keitä saarnipuun kuorta wedesä, ja anna naudan juoda muutama päiwä, awaa pernan, ja ajaa paljon wettä ulos, jos sillä on wesi-tauti, ja Eläin tulee hoikemmaxi. — — Joka tahtoo terweltä Nautoja, pesköön heidän suutaan, heidän omalla wedellään, niin heistä paljo kinoa ja räkää ulos juoxee suusta, ja alkawat syömään halulla.

N:o 133.

Täitä ja wäiweitä wastaan.

Surwo kynsilaukkaa, sekoita liin-öljyyn eli muuhun raswaan — eli Eläwällä hopialla woitele täiset paikat — Ei pidä Eläimiä laskettamaan siko läättiä nuuskimaan ja lähestymään, siitä he saawat täitä — ja kuin yxi saa, saastuttaa se koko karjan. Katzo 21, 50, 113. 7.

N:o 134. Katzo N:o 38, 69.

Eläinten rupiin ja kaapiin.

Sekoita woita wanhaan kuseen, pese sillä. Eli: ota wanhaa raswaa, kaada se kylmään weteen että se hyytyy, sitten ota pirun paskaa, tulikiweä, lawermarjoja, kynsilaukkaa, kupar röökiä, terwaa, sekoita siihen, anna kiehua, woitele lämminnä Eläin sillä; lämpymäsä nawetosa.

Ota waarin: Lukit ja hämmäshäkit on hywät nawetasa, ne wetäwät paljon myrkkyä ja märkyyttä pois. —

Eläimet menestywät hywin kusa ne owat.

N:o 135. Katzo N:o 2, 101.

Eläinten Yskään ja Rykimiseen (köhään).

Anna Entianaa 2 luodia sisälle — Eli, hakkaa Isoppia tuoresna, anna 9 päiwää perätyxin — Eli 4 kahmaloa pujoja, kaada wettä päälle, rässää mehu ulos, anna 7 päiwää perätyxin. —

Eli: Ota 1 tuoppi pestyjä ja hierotuita papuja, keitä ilman suoloja, wuohen talia 6 luodia, 3 kuorittua kynsilaukkaa, keitä wierteesä, anna 3 päiwää sisälle, on sangen hywä apu yskään, naudoille.

N:o 136. Katzo N:o 58.

Kuin kalwo eli häiwä on silmän päällä.

Naudat saa wälistä lijan silmän päälle, jonka kansa näin eletään; ota äimä eli neula, pane sen silmään lankaa, pistä kalwon läpi, nostata sitä ja leikkaa pois jonga jälkeen silmä sitten woidellaan suoloilla ja nuorella kermällä (fiilillä), kuitengin waaditaan tähän kewiä ja ennen harjaandunut käsi.

Eli: ota kewäillä mateen maxaa, pane awopäiseen klasiin auringoon; siitä tule öljy, woitele sulalla aamuin ja illoin, niin häiwä kuluu.

Saisi siihen panna puolexi suoloja maxan päälle, kuin se klasiin päiwä paisteseen pannaan. —

Eli: pane onki matoja (lieroja) klasiin, peitä se yli kaikki paxulla taikinalla, pane uuniin leipoessa niin sulawat madot; woitele sillä öljyllä silmää.

N:o 137. Katzo N:o 28, 29, 63, 66, 92, 93, 97, 107, 110.

Warjella edeltä kättä (præservera) Eläimiä taudista.

Anna niille kewäillä eli Mikkelin aikana pähkinän werta Theriakia leiwän kanssa.

Anna kerran Kuusa paistettu leipä pala, woita päälle pyhitty, johon lewitetään fänkoolia, tilliä ja kynsilaukkaa, niin ei mitään wahingollista ruohosta haittaa. Eli: Ota Eläinden Theriakia, Bärnsteeniä, majawan haustaa, kynsilaukkaa, surwo yhteen ja anna eläimelle ennen kuin muuta syötetään — — Tämä on myös hywä kuin niitten pää ja kaula ajettuu.

Yhden wiisaan isännän pitää slahdatesa katzoman misä wika on ollut sisällä — ja sen jälkeen maxa-perna- eli keuhko-tautiin — eli sappi-tautiin sowittaman lääkityxiään. — Jos wika on keuhkois ja Eläin paljon ryskii, antaa Ehrenpriisiä suolain kansa, eli isoppia eli pujoa. — Katzo N:o 135.

N:o 138.

Kaikenlaisiin Karjan tauteihin.

Putken juurta (Angelica) 9 luodia, mäkihumalan juurta 1 luodi, kissan minttua 3 luodia, isomman wihalaisen eli polttiaisen 2 luodia, Kiwiyrttiä 1/2 luodia, Warsankawion lehtiä (Tussilago) 1 luodi, Kuoria 9 erilaista puusta, katajan erinomattain — päältä karhein poiskrawataan, ja sisämmäinen kuori hakataan hienoxi, wähä kuiwataan, kaikki sekoitetaan, kahmalollinen kutain, keitetään kaikki kryydit 8 kannusa wettä padasa sixi kuin tulee ruskiaxi kuin wieret, josta annetaan Eläimelle 1/2 korttelia, 1/2 korttelisa olutta, joka ei saa olla tuoresta eikä aiwan wanhaa.

N:o 139.

Kuin Suoni on suljahtanut eli katkennut.

Pese suoni lämpymällä oluella ja sulatulla raswalla, kastele riepu samaan ja sido päälle. Pellawan siemenet on myös hywät näille wammoille.

N:o 140.

Mahan pöhötyxeen, turpumiseen, ja ummella ollesa.

Anna 4 luodia surwottua Aloesta, haliasa wedesä. Muut antawat
Kuparrökiä ja tuoresta Jästiä.

Hiiren lokareet oluesa, awaawat hywin. Hampun lehdet wedesä juoda.

Jos se on wesi-ummella pane hanhen ihraa lämpymään juomaan, anna sisälle; woitele samalla ihralla napaa, surwo kynsilaukkaa, woitele sillä kusitin.

N:o 141. Katzo N:o 70.

Sappi-tautiin.

Kuin naudan silmät juoxewat, on merkki että sapesa on wika, Truiskaa Suoloja ja inkifääriä korwaan, sido niinellä. Kuiwattu sian sappi annetaan Etikan ja suolan kansa ja sitä pannaan korwaan, ja kiinni niwotaan, auttaa. Saipuata weteen wispata ja antaa juoda, on paras Apu Sappi tauteihin.

N:o 142. Katzo N:o 62, 78, 91.

Kuin Lehmällä on Työläs poikiessa eli wasikkata saadesa.

Ota kappale Majawan haustaa sekoita se kruutiin, kaada lehmän kurkkuun Etikalla eli oluella, niin se pian poikii ja puhdistaa itzensä. — Tämä on myös Lampaille löytty hywäxi.

Eli ota polttiaisen siemeniä mettu maarin aikana anna sisälle lämmitetysä oluesa, se auttaa.

Jos jälkimmäiset ei tahdo irralle lähtiä, eli lehmä ei perkau, niin ota muutama luodi pellawan siemeniä, keitä wedesä, ja anna lehmän se juoda.

Awata maito suonia, jälkeen poikimisen.

Keitä herneitä hywin ja anna lehmälle wesi juoda, sekoita herneet sitten sen hauteseen.

Jos lehmä ehtyy, anna liwerstikkua lämpymäsä wedesä muun heinän kansa syödä.

Maito huoneesa sawutetaan Mirrhamia, Wirakkia, Malia, Johannus ruohoja ja Tammen wäli kuorta, niin maito pysyy myrtymätä, ja Talwikot ja parat ei tohdi sinne lähestyä. Hiuta myös ulkoa hulikat kynsilaukalla. Maito hulikoita pitää hautoa ja pestä Liwerstikulla, Tillillä, polttiaisilla ja kuminan warsilla, wiruta puhtaaxi, sillä likaisisa ja happaimisa maito astioisa ei tule hywä fiili.

N:o 143.

Eläinten kulku eli liikkuwiin Tauteihin.

 Rec. Ohrsteen 8 luodia (Lapis suillus.)
      Spitsglas 6 luodia (Antimonium.)
      Poltetuita suoloja 4 luodia (Sal decrepitum.)
      Kampherttiä 1 luodi (Camphora.)
      Brunrot 9 luodia (Scrophularia.)
      Ruton juurta 3 luodia (Waleriana.)
      Inkifääriä 2 luodia (Zingiber.)
      Pietarin kukkia 2 kourallista (Millefolium.)
      Kruutia 6 luodia (Pulvis pyrius.)
      Myrrhaa 1/2 luodia
      Saltpietaria 12 luodia (Nitrum.)

Nämät kaikki surwotaan hienoxi jauhoxi ja hywin yhteen sekoitetaan.

Dosis, eli Sisälle annon Määrä on 1 luodi aamuin ja illoin wedesä, josa edeltä on keitetty karaborin juurta (isoa lajia ohdakesta) suola heinän juurta.

Liikkuuisa Eläinden taudeisa on myös hywä warjelluxexi antaa heidän wälistä juoda jotain sammuttamattomasta kalkista eli tuhasta tehtyä lipiätä.

Seurawainen Pulweri Eläinden Tautiin.

Spitsglasia (Antimonium crudum) ja tulikiweä yhen werran. Anna täysi Raawalle, 1 luodi, joka 3, eli neljäs tiima, lämpymäsä wedesä. Tätä annetaan kuin eläin jo on taudisa ja sairasna.

Eli näistä yrteistä ja juurista.

Scordien ruoho, Cardobenedicta, Diplami, Ruta, Salwia, Putken juuri, Baggesöta, Puna juuri (Tormentilla) Ormroth, Cicorien juuri, Swindöds rot, Lawermarjoja, Katajan marjoja — surwo hienoxi, sekoita, anna lämpymäsä wedesä yxi luodi joka kolmas eli neljäs tiima, Eläindä kohden.

Seuraawainen sotku monesta laista kokoon pantu on minulta itteltä ylös ajateltu Eläinten Tautiin, loukkaus Tautiin, Lennoxiin, Turpuneille — — etc. ja owat kaikin paranneet kaikisa taudeisa joille minä olen sitä antanut sekä koti että kylän Eläimille.

Ota Terwaa eli Terwan Kusta 5-6 lusikallista, eli enemmän, kuinga tarwitaan, Suoloja pari kourallista, surwomata, Kynsi laukkaa ja sen tuoreita lehtiä; leikkaa; Nokia totoista ja padoista eli saunan katon alta pari kourallista — surwo, sotke sekaan.

Putken juurta (Angelica) Liwerstikun tuoreita lehtiä eli juurta, leikkaa ruoheixi.

Wilkun walkun eli Pietarin kukan (lehmän kielen eli kryynikukan) (Lilium convall. Fl. & Millefol.) kukkia, kuiwana eli tuoresna; hienonna.

Kamferttia hitunen; Saltpietaria pari kourallista — — ruton juurta ja kukkia (Valeriana) — jotka kaikki saadaan tällä maalla koti seuduisa — sekoita — sotke.

Anna sisälle lusikallinen terweille ja sairaille taudin aikana, joka ilta; Taikina pallisa, johon se sisälle pannaan, peitetään, kastellaan; yxi pitää lehmää sarwista, ja toinen tukkii kädellään aina kurkun pohjaan, että sen täytyy niellä.

N:o 144.

Kuin koi on Hewosen kawiosa eli lehmän sorkasa.

Kuin koi kawiota eli sorkkaa raiskaa, niin on samakon eli Talwen liha kaikki jauhoina, jotka hywin weittellä pois leikellään ja krawataan, sitten woidellaan jalan alusta Talilla ja terwalla, ja jälistä Tuli kuumalla raudalla wedetään äkisti yli ja paadetaan. Kewäillä ei lehmät tahdo pysyä seisaallaan Tämän Taudin tähden, jonga tähden heidän sorkkainsa wäli pitää puhdistettaman ja kynnet leikattaman ja tasattaman; samoin hewosten kawiot.

N:o 145.

Jouhi-mato warsain hännäsä.

Tutaan, että hännän juurelta karwat lähtewät, ja warsa usein hiwuttaa ja liikkää ittiänsä koin eli madon syhyessä — Hännän päätä leikataan wähä pitkin päin auki, johon pannaan suoloja ja hierotaan kämmenden wälisä — — hännän juuri woidellaan suola wedellä, eli syhelmä woiteella johon pannaan Tupakkia ja näsiän marjoja.