EMÄNTÄ (Kättelee Ihalaista). Mutta mitä Hanna sanoo?
HANNA. Ainahan minä olen ollut kuuliainen lapsi. (Nojaa Pekan rintaa vasten.)
RÄSÄNEN. Mutta merkillistä, kuinka sukkelasti tämä pulma ratkesikin.
Kuule nyt, rakas Rikina! Eikö olisikin parasta, jos heitettäisiin
hiiteen tämä herraselämä ja lähdettäisiin takaisin kotipitäjään tämän
Ihalaisen mukana? Mitä sanot?
EMÄNTÄ. Kait meidän täytyy. Mutta voi surkeutta. Silloinhan sammuisi se sivistyksen valo ja kirkkaus, joka jo on saavutettu. Täytyykö meidän koko ikämme olla talonpoikia? (Purskahtaa itkuun).
HANNA (On Pekan kanssa vaihtanut sormukset). Armas äitikulta!
(Hyväilee). Söta mamma!
EMÄNTÄ. Voi, minä tulen onnettomaksi.
HANNA. Onnettomaksi? Ei millään muotoa! Nyt vasta onnelliseksi tullaankin. Oikea sivistys tarvitsee vapautta. Ulkokuori on sille saman tekevä. Emmekähän me voi olla vapaita tuommoisen teeskennellyn sivistyksen kahleissa. Sivistys ei ole koreissa vaatteissa eikä ruotsinkielen taidossa, kuten tämä kaupunki luulee. Ei, se on sisällistä laatua, se on etsittävä meistä itsestämme, se on kyvyssämme oikein täyttää velvollisuutemme siinä asemassa, johon Luoja on kunkin asettanut.
EMÄNTÄ. Onko se sitten niin, Hanna?
RÄSÄNEN. Usko sinä tyttöä, Rikina. Hän puhuu kuin kirjasta lukisi!
(Erikseen Pekalle). Merkillistä, kuinka paljon se tyttö on oppinutkin.
HANNA. Kyllä se niin on äiti, että me voimme olla sivistyneitä, vaikka asummekin maalla emmekä osaakaan ruotsia.
RÄSÄNEN. Sen uskon minäkin. Se on totta, enkä enään ikinäni ota ruotsin tunteja. Minä olen saanut häpeää vain koko hommasta. Ajatelkaa, kun joku koiransilmä oli ilmoittanut Helsingin lehtilöissä, että ruotsin opetusta antaa halvalla Tuomas Räsänen Kuopiossa! Ei! Me elämme tästä lähtien suomalaisina emmekä muuta nimeämme.
HANNA. Oikein isä!
EMÄNTÄ. Sama se. Täytyyhän minun suostua. Mutta ne keltaiset kiesit, ne viedään maalle; muut saat myödä.
RÄSÄNEN. Ei myödä, rakas Rikina. Nyt olemme siis kaikki onnelliset.
Lähtekäämme julistamaan vieraille tyttäremme kihlautuminen Pekka
Ihalaisen kanssa ja sanomaan jäähyväiset koko moskalle. Ja
Pielavedellä… (Käsillään osottavat yleisölle )
HANNA. Pidämme häät! (Menevät. Esiripun laskettua kuuluu: Eläkööt! toisista suojista).
Esirippu alas.
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg™ License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.