288. Terwa lauta tien wieres ei pääse yli ei ympäri? Wast. Ihmisen warjo.
289. Wanha ukko (mies) uusi lakki, joka wuosi uuden saapi? Wast. Kanto, lunta päällä.
290. Hepo tästä herkun lähti, tamma tarkun, suowettä soristamaan, järwen rantaa raikkaseman? Wast. Wenet ja nuotta.
291. Sirkilöity, sarkkiloitu, läpi näkyy, lämymän pitää? Wast. Klasi, aakkunasa.
292. Wares lensi waapotteli, wesi sijwistä sirisi? Wast. Wesi-mylly.
293. Yxi pölkky, yhdexän reikää? Wast. Ihminen.
294. Mikä se eläin on, joka aamulla käy neljän jalan, puolipäiwällä kahella jalalla, ja koska ilta tulee käy se kolmella jalalla? Wast. Ihminen, lassa kontta neljän ryömyn, miessä käy kahdella jalalla, mutta kuin wanhaxi tulee otta sauwan käteensä, ja on nijn kolmi jalkanen.
295. Wesikko wedestä nousi mättähälle kääräsee? Wast. Nuotta, weneseen käärästään.
296. Hakee, ja ei sois löytäwänsä? Wast. Werkkoa paikatesaan ei sois reikää löytäwänsä.
297. Ei wajoo suureen mereen, waan maan rakoon wajuapi? Wast. Raswa.
298.
Kylän koira kyykyllään, kaikki lainehet lukee, kaikki aallot arweleepi?
Wast. Aura.
299. Laatian eli huoneen lewynen, lehen kewynen? Wast. Sawu.
300. Musti paisto persettään, weden silmistä hirisi eli juoxoo? Wast. Wijna pannu tulella.
301. Musta sika aidan takana, neuloja nielexelee? Wast. Mehto.
302. Isä woitti istuimella, tyttäret tukan wedolla, pojat köyden köyttämällä? Wast. Humala maa, seipäät.
303. Kaxi jähtiä merellä purjehtii, ja ei koskaan toisiaan tapaa? Wast. Kuu ja auringo.
304. Ämmä loukosa, näppi perseesä? Wast. Kalja tynneri.
305. Hirwiä mehtäsä, kauhia korwesa, laukki tielle tultuaan? Wast. Terwa hauta.
306. Tywi ylös, latwa alas? Wast. Hewosen eli lehmän häntä.
307. Yxi tupa usiampi klasi kuin kuninkaan kamarisa? Wast. Fingerbori.
308. Yxi tupa, wijsi kamaria? Wast. Handska.
309.
Niemi niemi saari saari, saaresa on sata pesää, muna kusain pesäsä?
Wast. Nauris maa.
310. Yxi pikku pihlajainen, yli meren yletyy? Wast. Padan sanka.
311.
Synnitä synty synnitä kuoli ja puhu ja ei sitekkään tullut autuaxi?
Wast. Bileamin aasi.
312. Punanen mies, puiset turkit, woittaa miehen wijsahangin? Wast. Wijna.
313. Suu seljäsä, häntä ottasa, kylki luut nahan päällä? Wast. Trankki tynneri, sen sprunti ja wyöt.
314. Kumuupi kumia kello, talon pojan tanhualta? Wast. Kirkon kello.
315.
Luinen suu, lihanen parta, kuikistaxen keikistäxen, äsken ääneen panee?
Wast. Kukko.
316. Täynnä Tattarin kypärä kirjawia porsahia? Wast. Pirtin liesi, hijliä täynnä.
317. Selkä edes, maha takana? Wast. Pohkio, sääri.
318. Mustempi syttä, makiampi mettä? Wast. Uni.
319. Oli tiellä helkän telkki (1) oli wijritty, (2) peräsä, oli tyhmä (3) wijritysä, oli kirkas (4) tyhmän wyöllä; mitkä sorkkoset (5) siwulla, mikä kaari (6) kaulan päällä; mikä reppu (7) kaarenalla, mitkä pörhöset (8) pää laella, mikkä kijluwaiset (9) pörhösten alla? Wast. Se on, (1) Hewonen, (2) reki, (3) ihminen, (4) kirwes, (5) aisat, (6) luokka, (7) harjus, (8) Hewosen korwat, (9) Hewosen silmät.
320. Nahata syntyy hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska. N:o 249.
321. Kuin pistää nijn pierasee, kuin wetää nijn ween heittää? Wast. Tynnerin tappi.
322. Lemmikki lehosa seiso, yxi jalka persiessä? Wast. Sieni, kanta jonka päällä seisoo.
323. Mäkärä mäkiä nousi, willat maata wilsi? Wast. Heinä kuorma.
324. Kuussaa kaassaa, illalla pane lopsis? Wast. Kenkä.
325. Illalla ees aamulla takaperin? Wast. Aakkunan lauta eli lykättäwä luuku, joka aakkunan eteen pannaan.
326. Härkä kotona ammoo, suolet mehtäsä mätänewät? Wast. Owi, saranat winkuu, nurraa pahoin, lastut mettäsä.
327.
Wiron uuhi, saxan lammas, iski kynttä kynnyxehen koppasi kodan oween?
Wast. Sammakko.
328. Musta kukko, hijen akka, koskeen kurottelee? Wast. Kodan koukku kurottelee, pata, kiehuwa wesi.
329. Rahko rauta saappahasa koskia kumartele? Wast. Mylly.
330. Mies elää mailman alusta ja mailman loppuun asti, ja ei koskaan wijsi wijkkosexi pääse? Wast. Kuu.
331. Harakka hakistelexen pitkä pursto puistelee, wuoreen muniaxeen, kallioon kaataxeen? Wast. Leipiä pannaan uunijn — Emäntä harakkana — leipä lapio häntänä eli purstana.
332. Maan tihku — weden lipiä? Wast. Wenet.
333. Wuori alla, wirta päällä, äkä niwa ällän pääsä? Wast. Miehen kuseminen.
334.
Kattila mäellä kiehuu ilman puita walkiata kokita kohentamata. Wast.
Kusias pesä.
335. Haapa hallolan mäellä, koiwu kolloin kankahalla, juuret yhteen jutoo, eipä latwat lauwwukkaan? Wast. Lehmän sarwet. N:o 193.
336.
Lika lijkkuu, linnat souwit, alla ankelit asuu, päällä peipuset pemaa?
Wast. Alus — ankelit, se on, hywyys.
337. Lyhyt akka lylleröinen, pitkän paxu palleroinen, karjan korwesta kokosi tasaselle tanterelle? Wast. Harja.
338. Sikosia sillan alla, sinne tänne tinnehtiwät? Wast. Kalat joes — sillan eli jään alla hyppiwät.
339. Wanha wakka, uusi kansi, joka wuosi pohjataan? Wast. Joki eli järwi, joka wuosi uusi jää.
340. Wakkanen wirosta tuotu, täynnä uusia lihoja? Wast. Sormus.
341.
Isä pisti, poika pisti, ynnä yhtehen läpehen, palawaan persieen? Wast.
Puuroa syödes pistetään puron woi silmään.
342. Mikäs walkiata wäkewämpi on? Wast. Wesi.
343. Mikäs wettä wäkewämpi on? Wast. Tuuli se lijkuttaa weden.
344. Mikäs tuulta wäkewämpi on? Wast. Mies, sillä se menee wasta tuulta.
345. Mikäs waria kuumempi on? Wast. Auringo.
346. Jalat alla, paaret päällä, parten päällä kekkonen kekkosesa lehtonen, lehtosesa lintusia? Wast. Ihmisen koko ruumis — jalat, watta — pää — hiuxet — täit.
347. Mitä Jumala nyt ulkona tekee? Wast. Maata ja Taiwasta hullittee.
348. Puhu mullan, söi kullan? Wast. Sika joka syö rihen edestä jywiä.
349. Suuri ikunen suolan raes, halko orren raon raosa? Wast. Silmät.
350. Kaxi ortta kanasia, nekin kaikki walkosia? Wast. Hampaat.
351. Kuiwa puu kankahalla tuorett käwyt tekee? Wast. Humalan riuku.
352. Nenä neulaa, kerä keskeltä, puikkari peräsä? Wast. Kissa, eli
353. Kerä edellä, säkki keskellä, puuikkari peräsä? Wast. Kissa, eli
354.
Nenä neittä, pää jänestä, häntä kyitä kärmeiä, jalat muuramen sukua?
Wast. Kissa.
355. Kuinga monta päätä on sillakka puolikosa? Wast. Kaxi.
356. Sika röhki sillan alla minä hännästä pitelen? Wast. Kuin kirnutaan.
357. Rannalla rähiä kuusi, hijren pesä mättähällä? Wast. Hewosen häntä.
358. Tuuli awaa, tuuli sulkee, kanan perses puiskis? Wast. Kanan p—se.
359. Tupa täynnä tuurupäitä sauna täynnä sammiomahoja? Wast. Maltaat — sammio — se on ammet.
360. Pikkuroinen, piiperöinen, kaikki karwat kaunistaapi? Wast. Neula.
361. Misä lähet pirtisä on? Wast. Pesin pytty.
362. Mikä rääkkylinnun pesä on pirtisä? Wast. Kätkyt. Rääky lintu se on lapsi joka rääkyy ja itke.
363. Kuningas kuule, harwoin näkee, Jumala ei sinä ikänä, Talon poika joka päiwä? Wast. Wertaistaan.
364. Punikki punanen lehmä keikko selkä, keweellä sarwin juoxee salon siwua, pajikkota pauhajapi? Wast. Suxet.
365. Neglattu, naskattu, kalkittu parkittu, wääräxi kaswanut, wääremmäxi weistetty? Wast. Satula.
366. Peret syöpi pöytä laulaa? Wast. Porsaat imewät emää.
367. Yxi tammi eli puu, kaxitoista oxaa, joka oxalla neljä pesää, joka pesäsä seihtemen poikaa, joka pojalla neljäkolmata muna? Wast. Yxi wuosi eli ajastaika — sijnä on kaxitoista kuukautta joka kuukaudesa 4 wijkkoa, joka wijkosa 7 päiwää eli wuorokautta, joka wuorokaudesa 24 tijmaa.
368. Ylös ja alas mäkiä, eli jyrkkä, miehen reisi hampaissa eli suusa? mikä se on? Wast. Se on Saapas.
369. Liemi uusi, liha kypsi? Wast. Kalat wedes.
370. Märkä pää mäeltä katso kuiwa päätä nieltäxen? Wast. Wesi, juuri saawis jauhoja wahta sijhen.
371. Rautanen rijhi palaa, käki päällä kääntelee? Wast. Wijna pata — ihmisen käsi hatun päällä.
372.
Leijona lentää loukosta loukkoon, kantaan tähtää, nenään napsahtaa?
Wast. Pieru.
373. Susi ulwo sunteresa, maa järis manteresa? Wast. Kirkon kello.
374. Wedesä synty, wedesä kaswoi, kuin äitinsä näki nijn kuoli? Wast. Suola.
375. Mingätähden kettu takansa kattoo? Wast. Ettei ole silmiä takana.
376. Mitäs wares tekee kuin on kuusi wuotta elänyt? Wast. Seihtemännelle lähtee.
377. Hanhikki hakuli sarwi sini willa wipsi karwa ei poji polwenaan, sikiä sinä ikänä? Wast. Wanha kuiwa honka puu ei tee lehtiä ei käpyjä.
378. Mies lyhyt nenä nykerä, itte lijna paidollaan? Wast. Mettikana.