Viis siitä, syökö kontistaan, on sarkainen, vai mikä lie! On houkka houkka loistossaan, mut mies on mies, jos miten lie! Jos mikä lie ja mikä lie, jos kiilloton ja mikä lie, niin suora mies, vaikk' köyhäkin on kuningas, jos mikä lie.
Kas pöyhkää, röyhkää nulikkaa, — ties, Loordiko, vai mikä lie! — jos sadatkin tuo pelkoon saa, hän nahjus on, jos mikä lie. Jos mikä lie ja mikä lie, jos helyt, tähdet mitä lie, mies itsenäinen näkee nuo ja naurahtaa, jos mikä lie.
Kuningas viittaa: valmis on parooni, kreivi, — mikä lie! — mut kunnonmiehen tekohon ei pysty hän, jos mikä lie. Jos mikä lie ja mikä lie, jos nimein sointu mikä lie, niin kykys, tarmos tunto tyyn' on ylempää, jos mikä lie.
Niin käyvän, oi, sa ihannoi, — ja käykin niin, jos mikä lie, — ett' tunnontyös ja kuntos myös vie valtaan sun, jos mikä lie. Jos mikä lie ja mikä lie, viel' aika saa, jos mikä lie, kun mies ja mies ne kautta maan on veljiä, jos mikä lie!
Jessy.
Elon onnea sulle, pieno!
Elon onnea sulle, pieno!
Olet armas kuin kohtaus lempiväin,
kuin jäähyväis-kyynel niin vieno, — Jessy!
Vaikk' koskaan et ole mun, ja jo toivokin turha ois, en mailman riemuihin vaihtaa sulo tuskani kaihoa vois, — Jessy!
Sees päivä mun murheiseks saa, kun ma, toivoton, hempesi nään; mut terve, te yön unet armaat, ma silloin sun kaulaas jään, — Jessy!
Hymys enkelin-armaan suot, sun katseessas lempeä on; mut tunnustustas en pyydä: ero meidän on auttamaton! — Jessy!
Elon onnea sulle, pieno!
Elon onnea sulle, pieno!
Olet armas kuin kohtaus lempiväin,
kuin jäähyväis-kyynel niin vieno, — Jessy!
Muistutuksia ja selityksiä.
Siv Roobin. Kuvailee runoilijan omaa syntymää 25 tammik, 1759. — *Kyle* (myös *Coila*), kunta Ayrshiren piirikunnassa Ayr-virran rannalla, oli Burnsin syntymäseutu. — Kuninkaana oli Yrjö III, vv. 1727—60. —Hyväntuulisen runon johdosta on Stothard tehnyt hauskan taidekuvan……………………………………………16
Ruispientarella. Burnsin varhaisimpia runoja. Laulun sankaritar lienee Annie Ronald, sittemmin rouva Paterson, "vaikka tämä itse ei koskaan tahtonut sitä myöntää". Nuorena vuokralaisena Mossgielissä v. 1784 Burns kävi ahkerasti hänen kodissaan ja oli ukko Ronaldin hyvässä suosiossa. — Kesäisin luhdit ja ruispientaret näyttelevät tärkeätä osaa nuorison tuttavuuksien teoissa Skotlannissa, samoin kuin Suomessakin! — Runosta Eduard Engel lausuu: "Saa kauan hakea, ennenkuin viime neljänkymmenen vuoden aikuisessa Englannin kirjallisuudessa tapaa ainoankaan laulun, missä ilmenee niin puhtaan-kainoa aistillisuutta"………………………………………………18
Roobin leikkas ruista. Varhaisimpia Burnsin runoja. — Roobin on runoilija itse, — tytön kannalta katsottuna………………….20
Montgomeryn Kerttu. Alkukielessä "*Montgomery's Peggy*", runoilijan kotiseudulla, Montgomeryn linnan läheisyydessä asuva neiti *Ellison Begbie*. Peggy vastaa Margaretaa. Samalle neidolle Burns on omistanut useita muita nuoruudenrunoja, käyttäen nimityksiä "*Meeri Morison*", "*Peggy Alison*", "*Tibbie Dunbar*" y. m. Runoilija kirjoittaa: "Hän (Ellison Begbie) oli kuuden tai kahdeksan kuukauden ajan kokonaan minun jumalattarenani". Neiti Begbie oli kasvanut verraten hienoissa elämänoloissa ja otti mielellään vastaan runoilijan huomaavaisuudet, kunnes eräänä päivänä ilmoitti hänelle menneensä kihloihin toisen kanssa, joka nähtävästi voi tarjota varmemmat toimeentulon ehdot………………22
Meeri Morison = Ellison Begbie. Kats. ylemp. muist……………..23
Elli Dunbar = Ellison Begbie. Alkukielen nimi *Tibbie Dunbar* on vaihdettu suomalaisen korviin sulavampaan Elliin………………25
Afton-puro. Afton on pieni Nith-virran lisäjoki Ayrshiressä, lähellä runoilijan myöhempää kotia Ellislandissa…………………26
Meeri. Meeri Campbell, runoilijan nuoruudenlemmitty, jolle hänen sydämellisimmät ja hienoimmat runoelmansa ovat omistetut. Runo on kirjoitettu Burnsin aikoessa jättää kotimaansa ja siirtyä Länsi-Intiaan, Jamaikkaan……………………………………..28
Ayrin rannalla. Burnsin jäähyväisruno syntymäseudulleen, kirjoitettu vähää ennen aiottua maasta-muuttoa. *Coila* = Kyle, kats. siv. 16………………………………………………..29
Pois Intiaan tule, Meeri. Intialla Burns tarkoittaa Länsi-Intiaa. Kats. muist. siv. 28……………………………..31
Casslis-purolla. *Casslis*- l. *Cassilis*-puron ja *Girvan*-vuon rantamat Ayrshiressä ovat kuuluisat luonnonihanuudestaan. Runo on omistettu Meeri Campbellille………..37
Ylämaan Meeri = Meeri Campbell. Kihlatun morsiamensa äkkikuolemaa runoilija muistelee kaihoin kautta elämänsä iän. Meeri oli nuori tyttölapsi, joka aamuisin kantoi maitoa Ayr-virran pohjoispuolella olevaan Montgomeryn linnaan. Lähimmät sukulaiset asuivat Ylämaassa…………………………………..38
Meerille taivaassa. Kirjoitettu Meeri Campbellin kuoleman kolmantena vuosipäivänä. Kohtaus, johon runoilija viittaa, tapahtui toukokuulla Ayr-virran rannalla, missä lempivät olivat koko päivän yhdessä. Meerin oli määrä seuraavana päivänä lähteä sukulaistensa luo Ylämaan länsi-osaan, jäädäkseen toistaiseksi sinne ja hankkiakseen itsellensä jonkinlaista vaatevarastoa avioliiton solmiamista varten. Lempivät asettuivat kummallekin puolen pientä puroa, pesivät kätensä ja vannoivat sormet runoilijan lahjoittaman raamatun päällä toisilleen uskollisuutta, niin kauan kuin Montgomeryn hongikkorinteet vihannoivat ja purossa vesi virtasi. Paikkakunnan maalaisväestö osoittaa vieläkin orapihlajaa, jonka alla lemmityt olivat istuneet. Paluumatkallaan Ylämaasta lokakuulla Meeri sairastui kuumeeseen ja kuoli äkkiarvaamatta Greenockissa v. 1786. Myöhemmin on hänelle hautakivi pystytetty. Albert Träger lausuu: "Burns lempii maitotyttöä ja kohottaa halpasäätyisen lemmittynsä Tasson prinsessa Leonoran ja Byronin kreivitär Therese Quicciolin rinnalle, ja ylväs, rikas Englanti pystyttää v. 1842 muistokiven köyhän tytön haudalle"………………………………………..40
Ballochmylen maat. Ballochmyle on kaunis, upea aateliskartano Ayr-virran rannalla lähellä Burnsin vuokratilaa Mossgielissä. Runo on omistettu kartanonomistajan tyttärelle *Meeri Whitefordille*, sittemmin naimisissa Cranstonin kanssa. *Catrine* on kylä Ayrin rannalla………………………………………..42
Vaikk' kävis mistä tuulen tie. Kirjoitettu v. 1788 runoilijan nuorelle vaimolle Johannalle, o. s. Armour. Runoon kuului alkujaan vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, joista Burns lausuu: "Tämän laulun kirjoitin vaimoni kunniaksi. Huom.! Oli lempiviikkojen aika". Vasta myöhemmin Burns jatkoi runoa, lisäten siihen neljä uutta säkeistöä. Runon aiheutti seikka, että Burnsin otettua haltuunsa Ellislandin vuokratilukset Nith-virran rannalla, nuori vaimo jäi aluksi vielä vanhempainsa kotiin Mauchlinéiin, kunnes asunto oli saatu vuokratilalla kuntoon. — *Clyde*, Skotlannin suurin virta. — Oikullinen sointujen kudonta esiintyy jo alkuperäisessä runossa……………………………..43
Hannalle = Johanna Armourille. Kats. edell. muist………………46
Jos Parnassolle nousta voisin. Runoilijan tuliaislaulu nuorelle vaimolleen, hänen saapuessaan uuteen kotiinsa. Vrt. muist. siv. 43. —*Parnassos*, vuori Kreikassa, Apollon ja runotarten tyyssija. —*Corsincon*, Nith-virran lähdevuori………………….47
On kaihoin syynä mielitietty. Tämä laulu, joka on useille kielille käännetty, on ajateltava *neidon* lausumaksi kaipuuksi……55
Viime suudelma nyt sulta. Runoelma lienee katsottava romanssiksi. Alkukielessä esiintyy tekaistulle vivahtava neidon nimi *Nancy*, vastaten sointuun *fancy*. (Suomennoksessa: tytti — sytti). Walter Scott lausuu runosta, että siinä on "tuhansien romaanien sisällys"…………………………………………..56
Jäi talven valta taa. Runoelman pohjana on kansanlaulu………….58
Niin vapaa olin, riemuinen. Burns kirjoittaa: "Laulun kuoro (s. o. 2:nen ja 8:s säkeistö) on vanha, muu minun omaani". — Ballaadi perustuu Skotlannin maalaisväestön vanhaan tapaan kudottaa kankaansa omista langoistaan kaupungin ammattikutojilla. Jotta työ tulisi halvemmaksi, oltiin itse avuliaina kangasta kuteelle pantaessa……………………………………………61
Gallan rannalla. Runo on kirjoitettu kylärenkutuksen jatkoksi. Kuoron (1:sen ja 5:nen säkeistön) on Burns saanut kansan suusta. *Galla* on Pohjanmereen virtaavan Tweed-joen syrjäjoki……………63
Meidän armas Perthin Maikki. Poikaparven ihailema neito on alkukielessä *Theniel Menzie*, joka nimi jää suomalaiselle oudoksi. Olen valinnut nimen *Perthin Maikki*, koska *Dye*-joki ja *Darletin* kauppala ovat Perthin piirikunnassa. Samaan tapaan on Gustav Legerlotz saksannoksessaan käyttänyt tunnusnimeä "*Allans* holdes Kind *Marie*". — Runo kirjoitettiin Burnsin ensimmäisellä matkalla Ylämaahan v. 1787, "jolloin runoilija, tanssittuaan kaiken yötä Pohjan veikeiden tyttöjen kanssa, aamulla malja kädessä tervehti päivää, sen noustessa yli Ben-Lomondin jäätiköiden"……………………………………..65
Niin pitkä on ja kolkko yö. Vanhaa laulua mukailemalla kirjoitettu geeliläiseen kansansävelmään………………………..67
Bruce Bannockburnin taistelussa. Kuningas Robert Bruce voitti Bannockburnin taistelussa v. 1314 Englannin kuninkaan Edvard II:n ja turvasi siten Skotlannin itsenäisyyden. — Burns kirjoitti tämän ballaadin v. 1787 ukkosenilmalla metsässä, käytyään muinaista taistelukenttää katsomassa……………………………73
Hyvästi, maine Skotlannin! Tämän historiallisen ballaadin tapahtuma-aika johtaa meidät David II:n (vv. 1329—71) ja Edvard Baliolin välisiin taisteluihin ja on pantu vanhuksen suuhun, joka on ottanut osaa Skotlannin kansallissankarien, William Wallacen ja Robert Brucen vapaustaisteluun. Englannin kannattamana Edvard Baliol sai kuningas David II:n väliaikaisesti vangiksi. — Runoilija on kuitenkin näiden muinaisten aikain kehykseen kätkenyt omia ajatuksiaan myöhempäin aikain tapahtumista ja oman myötätuntonsa karkoitettua Stuartien hallitsijasukua kohtaan, antaen runoelmalleen värityksen, joka viittaa Cullodenin taistelun aikoihin. Mainitussa taistelussa (v. 1746) viimeinen Stuart-suvun valtaanpyrkijä joutui tappiolle. — *Tweed* ja *Sark* ovat Skotlannin rajajokia Englantia vastaan……………….75
Kuningatar Maria Stuartin valitus. Skotlannin kaunis, kevytmielinen, onneton kuningatar Maria Stuart (vv. 1560—1568) sai viettää lähes kaksikymmentä vuotta läheisen sukulaisensa, Englannin kuningattaren Elisabetin vankeudessa, kunnes Elisabet hänet mestautti v. 1587. —Maria Stuart oli ollut Ranskan kuninkaan Frans II:n puoliso. Tämän kuoltua (v. 1560) hän otti perintömaansa, Skotlannin, kruunun haltuunsa. — Maria Stuartin poika Jaakko nousi Elisabetin viime säädöksen mukaan yhdistetyn Englannin, Skotlannin ja Irlannin valtaistuimelle ja hallitsi Suurbritanniaa Jaakko I:n nimellä (vv. 1603—1625)……………….77
Maanpakolainen. Ballaadin kuvaama aika on v. 1690, jolloin karkoitettu Jaakko II Stuart Ranskan ja Skotlannin katolilaisten avustamana oli noussut maihin Irlannissa, voittaakseen takaisin kruununsa Wilhelm III:lta, mutta kärsi tappion Boyne-joen taistelussa. Ballaadin sisällys kokonaisuudessaan on pantu irlantilaisen neidon suuhun, jonka skotlantilainen ritari on onnettoman taistelun jälkeen henkipattona lähtenyt maanpakoon. Neito muistelee yksityiskohdittain ritarinsa lauseita ja viime eleitä eronhetkenä……………………………………………80
Hatun keikkua anna! Ylämaasta Alamaahan (Lawland) muuttanut poika kulkee sotarivissä armaansa ikkunan ohi taisteluun Stuart-suvun puolesta. Aika on vähää ennen Cullodenin taistelua v. 1746. Vrt. muist. siv. 75…………………………………..82
Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa. Karkoitettu Jaakko II Stuart on kärsinyt tappion Boyne-joella v. 1690. Kapinaan nousseita Skotlannin katolilaisia kohtaa rangaistus ja vaino. Vrt. muist. siv. 80…………………………………………..83
Ylämaan Heiska on lähtenyt Amerikkaan Cullodenin onnettoman taistelun jälkeen v. 1746. Vrt. muist. siv. 75…………………..85
Invernessin impi. Inverness on Skotlannin Ylämaan pääkaupunki, Drumossie Cullodenin taistelukentällä oleva kangasmaa; Vrt. muist. siv. 75. Cullodenin taistelussa v. 1746 joutui Stuartien asia kerta kaikkiaan häviölle, ja Englannin käskynhaltija, herttua Wilhelm toimeenpani heti sen jälkeen ankaran verioikeuden ja koston Skotlannin Ylämaassa…………………………………87
Macphersonin jäähyväiset. James Macpherson, suunnattomista ruumiinvoimistaan ja rohkeudestaan kuuluisa sissi ja klaanipäällikkö eli 1700-luvun alkupuolella. Hänet vangittiin salakavalasti ja hirtettiin joko Invernessissä tai Bauchissa, kertoo Walter Scott. Hirsipuun telineellä hän soitti rakkaalla viulullaan viime sävelmänsä, joka hänestä on saanut nimensä, ja tarjosi käsi ojossa viulunsa sille, joka ottaisi soittaakseen samat sävelet yli hänen ruumiinsa. Kun läsnäolevan klaanin miehet olivat vaiti, hän iski viulun teloittajan päähän ja teki kuolonhyppäyksensä. Macphersonin kuuden jalan mittainen kalpa on vieläkin nähtävänä Fifen kreivin asesalissa Duff-Housessa. — Burns on muodostanut ballaadinsa "Macphersonin kerskaus" nimisestä kansanlaulusta, jota hän on karsinut, jatkanut, parannellut ja pyöristellyt……………………………………88
Ei ketään. Tällä runolla Burns tervehti nuorta vaimoaan Hannaa, hänen saapuessaan Ellislandin vuokratilalle ja astuessaan yli tuvan kynnyksen. Vrt. muist. siv. 43. Runoilija lausui usein, että hänen onnellisin aikansa oli ensimmäinen talvi Ellislandissa (vv. 1788—89), jolloin hän sai elää perhe-elämää ensi kerran oman kurkihirren alla. — Runomitta ja kertaussana *ei ketään* (naebody) on kansanlaulusta lainattu……………………………96
Saa rengit vetää unta. Burns kirjoittaa: "Tämän laulun kuoro (s. o. 1:nen ja 4:jäs säkeistö) on vanha, molemmat muut säkeistöt ovat minun omani"…………………………………………….98
Ylämaan-naisen kehtolaulu. Klaani-järjestelmän aikana oli rosvous ja naisen ryöstö 1700-luvun alkupuolella vielä varsin yleistä Ylämaassa. Rosvoretket tehtiin Alamaan laajoille rannoille…………………………………………………..102
Piru ja tulliherra. Kirjoitettu v. 1792, Burnsin yksin vartioidessa eräänä myrskyisenä talviyönä salakuljetuslaivaa, joka pääsi livahtamaan, kun hänen apulaisensa eivät ajoissa saapuneet virkaansa hoitamaan. Runo on hauska todistus runoilijan itseironiasta, mutta osoittanee myöskin, kuinka väärässä asemassa hän tunsi olevansa tullivartijan toimessaan…………………….103
Nicolin Liisun kuolema. Burns oli ystävältään, Edinburghin korkeakoulun opettajalta *William Nicolilta* saanut Ellislandin vuokratilalle lahjaksi jo vanhahkon hevosen, joka aikaisemmin oli ollut presbyteriläisen papin oma. Hyvästä hoidosta huolimatta hevonen sai taudin ja kuoli runoilijan suruksi. Katkeran mielensä hän purki ivalauluun. — *Crain* (myös Clouden), *Nith-virran* syrjäjoki. Viimemainitun rannalla oli runoilijan koti……………105
Sulo Jenni. Burnsin myöhäisimpiä runoja. Omistettu Jane Lorimerille, harvinaisen kauniille ja henkevälle rouvalle, joka lyhyen avioliiton jälkeen oli eronnut miehestään, ja "oli Burnsin viimeisinä elinvuosina hänen runottarensa"……………………..110
Craigie-Burn. Dumfriesin lähellä oleva metsä, jossa runoilija mielellään käveli ja missä hän ensin tutustui Jane Lorimeriin…….112
Oma armas Maikki. Burnsin loppu-iältä. Lempensä "esineet" runoilija usein salasi tekaistujen nimien verhoon. Alkukielessä on neidon nimenä epätavallinen *Nancy*, säkeen "ev'ry rovin' fancy" vastineena. Kun nimellä sellaisenaan ei tässä ole merkitystä, on se vaihdettu nimeen Maikki, joka etsimättä antaa vastasäkeen "aatokseni kaikki"………………………………..114
Jo kevät riemuisa saapuu hymyin. Runoelma on viime aikoihin saakka pysynyt nuorison lempilauluna Nith-virran laaksossa……….116
Oi, ylhät ikitunturit. Runoelma on muuttunut yleiseksi kansanlauluksi. — *Clyde* virtaa länttä kohden valtamereen, *Forth* läpi *Gowryn* viljavain laaksojen Pohjanmereen…………..117
Allan-virralla. *Allan* on Ylämaan sisäosissa Grampian-vuorten alueella, minne runoilija teki retkeilyn kesällä v. 1793. Hän istahti kesä-iltana orapihlajan alle ja kirjoitti siinä samassa laulunsa alusta loppuun valmiiksi. Aiheen hän sai vanhasta, arvottomasta renkutuksesta "My love Annie's very bonnie", jonka tapahtumapaikka on Allan-virralla. Seuraavana aamuna hän kirjoitti Edinburghiin ystävälleen, toimittaja G. Thomsonille: "Sen minä sanon: tässä saat hyvän laulun!"……………………..120
Kaledonia, Skotlannin vanha, runollinen nimitys. Runo kirjoitettiin v. 1795. — *Hannalla* runoilija tarkoittaa omaa vaimoaan. — Burnsin elämänkertoja, Allan Cunningham, lausuu: "Oivallisessa Kaledonia-laulussa yhtyy puolison-rakkaus isänmaan-rakkauteen, ja on laulu tavattoman laajalti levinnyt"……122
Jos mikä lie! Kertaussanat ja sävelmä ovat peräisin vanhasta skottilaisesta laulusta. Tämän jyhkeän miehekkään, itsetietoisen ja kansanvaltaisen runoelman Burns kirjoitti v. 1795. Jos Burnsin koko runollinen tuotanto häviäisi, niin että siitä säilyisivät vain runot "Hyvästi, Ylämaa!", "Meerille taivaassa" ja "Jos mikä lie", niin nämä yksistään riittäisivät tekemään Burnsin suureksi lyyrikoksi………………………………………………….123
Jessy. Kirjoitettu Jessy Lewarsille, jonka hellä huolenpito lievensi kuolevan runoilijan viimeisiä raskaita päiviä, "ja jos laulussa saavutettu kuolemattomuus on katsottava palkinnoksi, niin hän on palkinnon saanut", lausuu Allan Cunningham. Kahdeksantoista-vuotias Jessy Lewars oli runoilijan ystävän ja virkakumppanin sisar ja itse läheisissä ystävyyssuhteissa Burnsin puolisoon…………………………………………………..126
Sisällys:
Siv.
Robert Burnsin elämästä…………………..5
Lauluja ja ballaadeja……………………13
Hyvästi, Ylämaa!………………………….15
Roobin…………………………………..16
Ruispientarella…………………………..18
Roobin leikkas ruista……………………..20
Montgomeryn Kerttu………………………..22
Meeri Morison…………………………….23
Elli Dunbar………………………………25
Afton-puro……………………………….26
Meeri……………………………………28
Ayrin rannalla……………………………29
Pois Intiaan tule, Meeri!………………….31
Mun kultani on ruusunen……………………33
Hän veitikka on pieno……………………..35
Casslis-purolla…………………………..37
Ylämaan Meeri…………………………….38
Meerille taivaassa………………………..40
Ballochmylen maat…………………………42
Vaikk' kävis mistä tuulen tie………………43
Hannalle…………………………………46
Jos Parnassolle nousta voisin………………47
John Anderson…………………………….49
Tarhuri Jörö-Jaakko……………………….50
Tullut läpi viljan………………………..51
Jaska, sa siellä!…………………………53
On kaihoin syynä mielitietty……………….55
Viime suudelma nyt sulta…………………..56
Jäi talven valta taa………………………58
Mieleni on raskas…………………………60
Niin vapaa olin, riemuinen…………………61
Gallan rannalla…………………………..63
Meidän armas Perthin Maikki………………..65
Niin pitkä on ja kolkko yö…………………67
Jo taatto kielsi, äiti kielsi………………69
Myllärin Miska……………………………70
Vekkuli-Ville…………………………….71
Bruce Bannockburnin taistelussa…………….73
Hyvästi, maine Skotlannin!…………………75
Kuningatar Maria Stuartin valitus…………..77
Maanpakolainen……………………………80
Hatun keikkua anna!……………………….82
Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa………83
Ylämaan Heiska……………………………85
Invernessin impi………………………….87
Macphersonin jäähyväiset…………………..88
John Otrapää……………………………..90
Pitkäst' aikaa……………………………94
Ei ketään………………………………..96
Saa rengit vetää unta……………………..98
Ken luhdin oveen kolkuttaa?……………….100
Ylämaan-naisen kehtolaulu…………………102
Piru ja tulliherra……………………….103
Nicolin Liisun kuolema……………………105
Elämän talvi…………………………….107
Sä petyt, poika!…………………………108
Sulo Jenni………………………………110
Craigie-Burnin metsä……………………..112
Oma armas Maikki…………………………114
Jo kevät riemuisa saapuu hymyin……………116
Oi, ylhät ikitunturit…………………….117
Allan-virralla…………………………..120
Kaledonia……………………………….122
Jos mikä lie!……………………………123
Jessy…………………………………..126
Muistutuksia ja selityksiä………………129