X-Google-Thread: f996b,5bb7a9dd6eb0e2fd,start X-Google-Attributes: gidf996b,domainid0,public,usenet X-Google-Language: FINNISH,ASCII Subject: Re: SBCL is now faster than Java, as fast as Ocaml, and getting From: Ismo Korhonen Date: Sat, 28 Jun 2008 14:19:04 -0500 Message-ID: References: Lines: 187 NNTP-Posting-Host: dslb-084-060-113-063.pools.arcor-ip.net Path: g2news1.google.com!news2.google.com!news1.google.com!news.glorb.com!newsfeed.hal-mli.net!feeder1.hal-mli.net!news-out.nuthinbutnews.com!prop.superfeed.net!news-in1.superfeed.net!not-for-mail Newsgroups: alt.ascii-art X-Trace: news-in1.superfeed.net 1214680744 dslb-084-060-113-063.pools.arcor-ip.net (28 Jun 2008 14:19:04 -0500) Followup-To: sfnet.keskustelu.ihmissuhteet,sfnet.keskustelu.paikannus,sfnet.tori.ostetaan.muut MIME-Version: 1.0 Content-Type: text/plain; Content-Transfer-Encoding: 8bit Xref: g2news1.google.com alt.ascii-art:120 M�ntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) Oireet M�nnyt kuolevat nopeasti. Pihkaneritys tyrehtyy. Latvukset tulevat punaruskeiksi. *Koska t�m� m�ntyankeroinenKIN tuntuu olevan ydinhallintomme m��ritelyss� 100% TABU on aihetta toki syyt� pit�� jatkuvasti esill�. Samoin kuin maailmanlaajuinen tritiumsadevesilammikkoihinsa kuolevien matelijoiden ja sammakoiden h�t�tilajulistukset ja muut vastaavat s�teilyn mehil�istapot toki! N�in t�llaisen ilmon poistetun nettihausta:"Suomessa mets�taloutta uhkaa eniten m�ntyankeroinen, joka on luokiteltu vaaralliseksi ... M�ntyankeroisen levi�misen riski Suomeen on varsin todellinen, ...!" *Aika hurjaa teksti� muuten, vai mit� ja SUPO/IAEA mit� ilmeisemmin kielsi noin kaikenkertovan materiaalin julkaisun? .. .. No yht� kaiki her�tt�� HETI ep�ilyksi� virannomaistemme ja ydinhallinnon mit� h�m�rimmist� syy-yhteyskytk�ksist�! Tuhonaiheuttaja Tuskin paljain silmin erottuva nematodi eli sukkulamato (alle 1 mm). M�ntyankeroinen on hyvin pieni, aikusena alle 1 mm pitk�, l�pikuultava sukkulamato. Ennen aikuistumista on nelj� toukkamaista kehitysastetta, elelev�t p��asiassa m�ntyjen pihkatiehyeiss�. Lis��ntyminen optimioloissa on hyvin vilkasta ja saastunut puu kuolee nopeasti. M�ntyankeroinen voi levit� kuolevaan puuhun *��rimm�isen t�rke� ydinkytk�s. Kun jo viime kes�n� ilmoitettiin mm. Ranskan metsien kuolevan kes�isin enemm�n kuin kasvavan s�teilyn tuhottua mets�npohmjien ionitasapainot on p�yt� jo katettu Portugalista, Siperiasta v��j��m�tt� l�hestyville m�ntyankeroisille. Kiitos ydinvoimateollisuutemme kasvien luontainen vastustus on nyt nollissa, pon apetiit! lis��ntym��n tulleiden hy�nteisten v�lityksell�. M�ntyankeroisen arvellaan olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa m�ntylajit ovat kehittyneet melko vastustuskykyisiksi. Kotoinen m�ntymme on herkk� m�ntyankeroiselle. *Bulseye! Mihin siis tarvitaan jatkossa ydins�hk��mme, jota suunnitellaan jo h�rskisti 60v periodeille?Ei siis mik��n ihme, ett� ydinherroillamme on kiirus ydinmmyllyineen, ennen kun kansa tajuaa ydinjym�ytyksen suuruudet. nou metas��, ja ei tarvetta ydinvoimalle, t�m� setti muuten pit�� ja toimii! M�ntyankeroinen on hyvin vaarallinen tuholainen ja aiheuttaa vahinkoa etenkin levitty��n alueille, miss� m�ntylajit eiv�t ole ehtineet kehitt�� vastustuskyky�, kuten Japanissa ja Kiinassa. Euroopassa laji on tavattu Portugalista. Suomessa lajia ei ole havaittu luonnossa, mutta saastuneilta alueilta tulleessa puutavarassa ja pakkausmateriaalissa sit� on tavattu. *Itse asiassa jo 40 invaasiota (-08). Ja lis�� tulee kunnes mets�mme menee. Ydinalamme tiet�� t�m�n jo NYT! Kehitys Lis��ntyminen optimioloissa (25 - 30 �C) on hyvin nopeata ja kehitys munasta aikuiseksi kest�� vain kolmisen vuorokautta. Ankeroinen vaatii suhteellisen korkeata l�mp�tilaa (yli 20�C) voidakseen kehitty�, mutta kykenee s�ilym��n hengiss� useita kuukausia -17 �C l�mp�tilassa. *Lokoisaa ruoka-apetta Suomessa silm�n kantamattomiin ankeroismadoille. Ja vauhti levi�mistarpeelle on toki silmit�n. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa pian, tai edes NYT? Ehk� ydinvoiman voisi valjastaa nykyisen 70% meren kiehutuksensa lis�ksi 100% energian haaskaamisiin ja pelkiksi kampamaneettikasvattamoiksi l�pi vuoden!) Jaa niin 05.06.-08 YLE kauhisteli, ett� kasvihuonekaasuja tulee eniten kuin kansa viem�r�i litroittain kuumaa k�sienpesuvett� ja kummuttaa sitten It�merest� metaanit, typpioksiduulit ja ties mitk� hiilip��st�t. *Toki ydinvoimaloittemme tuhansien ja tuhansien ja tuhansien megawattien lauhdekumpuamisista ydintyyliin taas 100% vaiettiin? Miksi ihmeess� ei totuus kelpaa. Ydinvoima esim. TVO:n lauhteissa kun todistetusti tuottaa kummuttaen metaanisedimenttikerrostumia It�merest� tauotta jo n�ill� kahdella voimalallaan 5 000MW hiilipolton edest�! Miksei n�it� tutkita julkisuuteen? Ai niin, kun "-08 alkuun h�m�r�per�isesti" Ilmatieteenlaitos lopetti koko Suomen keskeisimm�t merentutkimuslaitoksen arandoinnit ydinlauhdevesiss�, kun alkoi ydinkytk�sluu paistaa!! Levi�minen Vaikka ankeroiset voivat s�ily� hengiss� kuolleella puulla vuosikausia, tarvitsevat ne siirt�j�eli�n eli vektorin kuljettamaan ne uuteen lis��ntymispaikkaan l�hist�n terveisiin m�ntyihin. Vektoreina toimivat sellaiset hy�nteiset, jotka iskeytyv�t lis��ntym��n kuoleviin puihin ja kaivautuvat puuaineeseen, n�in ankeroiset voivat niihin tunkeutua. Lis�ksi hy�nteisten t�ytyy aikuistuttuaan k�yd� nakertamassa terveiden m�ntyjen vuosikasvaimia, oksia, runkoa tai juuria, jotta ankeroiset p��sisiv�t uuden puun solukoihin. Mahdollisia vektoreita Suomessa ovat p��asiassa Monochamus-suvun sarvij��r�t: suutari ja ranskanr��t�li, mutta muidenkin hy�nteisten arvellaan voivan toimia satunnaisesti vektoreina. Tuhokohteet M�ntyankeroisen tuhoja on esiintynyt kotoisilta puulajeilta vain m�nnyll�, joka on varsin altis tuhoille. Muualla maailmassa ankeroisen on todettu tuhonneen erityisesti sylvestris-ryhm�n m�ntyj�: punam�ntyj� (Pinus resinosa), japaninmustam�ntyj� (P. thunbergii), japaninpunam�ntyj� (P. densiflora) ja P. luchuensis -m�ntyj�. Lis�ksi se on todettu lukuisilta m�nty-, kuusi- ja muilta havupuulajeilta. Tuhon eteneminen Suotuisten olosuhteiden vallitessa m�ntyankeroisten m��r� kymmentuhatkertaistuu parin viikon aikana. *On siin� ydinaavikoituvasa Suomessamme kohta rapinaa salomaillamme! Uusien puiden valtaamiseen se pystyy kuitenkin vain tietyss� elinkiertonsa vaiheessa (ns. kestotoukka). Lis�ksi se vaatii levit�kseen siirt�j�eli�n, jona toimii useimmiten jokin Monochamus-suvun j��r�. Ankeroisten lis��ntymist� suosii kuiva ja l�mmin kes�. Vaikutus puuhun M�ntyankeroiset tukkivat lis��ntyess��n puun tiehyet. Ne valtaavat saastuttamansa puun kokonaan siirtyess��n puun sis�ll� pihkatiehyeiden kautta niin oksiin, runkoon kuin juuristoonkin. Ankeroisten aiheuttaman, usein nopean, puiden kuolemisen syyt� ei aivan tarkkaan viel� tiedet�. Vektorien mukana kulkeutuu usein my�s sienitauteja ja pihkanerityksen heikentyess� puut altistuvat monille muille tuhoeli�ille. Lakastuminen saattaakin olla seurausta useiden eri tekij�iden yhteisvaikutuksesta. Elinkierto Vektorit Ankeroisten tunnistaminen on vaikeata koska kuolevassa ja kuolleessa puussa suorastaan kuhisee erilaisia ankeroisia. Vahingot mets�taloudessa M�ntyankeroisesiintym�t vaativat aina v�litt�mi� toimia. M�ntyankeroinen pystyy lis��ntym��n ja tappamaan puita nopeasti. Ankeroinen tappaa Japanissa vuosittain miljoonia kuutiometrej� puuta. *90% mets�st��n katosi muutamissa vuosissa Siperian pakkasista ja tuulista huolimatta l�pi maan. Tuhoriskin arviointi S��olot, ainakin Etel�-Suomessa, mahdollistavat m�ntyankeroisen lis��ntymisen ja kotoinen m�ntymme on todettu alttiiksi ankeroiselle. Vaara m�ntyankeroisen levi�miselle Suomeen on melko suuri, *Saivartelua, koska levi�minen on SELVI�! koska kaikkia puutavaraeri� ja pakkausmateriaaleja saastuneilta alueilta ei pystyt� tarkastamaan. Lis�ksi on mahdollista, ett� Aasiasta per�isin olevan puutavaran mukana kulkeutuvat ankeroiset p��sisiv�t vakiintumaan l�hialueille. L�mmin ilma ja kuivuus altistavat puita. *Ankeroinen trodellisuudessa l�hestyy Suomea jo kahdelta maayhteydelt� ongelmitta. Mets�teollisuus ja ydinala ankeroinen tulee, oletteko valmiina pys�ytt�m��n koneenne!?*** Torjuntamenetelm�t Tehokasta keinoa ankeroisen torjumiseksi ei ole toistaiseksi pystytty kehitt�m��n. *Osuma ja upotus! Miksi haaskata ydintekniikkaan, jolle ei ole edes jatkossa TARVETTA!! Toimivimmaksi on osoittautunut vektorihy�nteisten h�vitt�minen ja saastuneiden puiden polttaminen ennenkuin vektorit poistuvat niist�. Suomessa tiukat tuontipuurajoitukset ovat paras keino levi�misen est�miseksi. Tuontipuu saastuneilta alueilta tulee olla kuumak�sitelty� 56�C 30 minuutin ajan siten, ett� k�sittely ulottuu puun keskustaan asti. M�ntyankeroinen on Euroopan ja V�limeren Kasvinsuojeluj�rjest�n karanteenilistoilla (European and Mediterranean Plant Protection Organization, EPPO). Lis�ksi EU:lla on s��nn�kset sen levi�misen ehk�isemiseksi. Mik�li ep�ill��n m�ntyankeroisen levinneen mets��n, on syyt� ottaa yhteytt� Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen, miss� asia pystyt��n varmistamaan. Teksti: Kuvat: L�hteet: Pouttu, A. Tomminen, J. Tomminen, J. Kyushu Research Center EPPO Pouttu, A. Tomminen, J. ja Nuorteva, M. (1987) EU:n lains��d�nt� 05.08.2003 / APou